Aamulla nukuttiin niin pitkään, kun nukutti. Ei herätyskelloa, ai tätä ihanuutta. Piti valmistautua tulevaan shoppailuviikonloppuun. Päätettiin suunnata Gran Via -ostoskeskukseen lähelle ikeaa. Jalkaan hyvät kävelykengät, rahaa lompakkoon ja menoksi. Hypättiin meidän lähipysäkiltä bussiin D20 ja matkattiin sillä Plaza Espanyalle. Siellä vaihdettiin keltaisen linjan bussiin (neljällä niistä pääsee perille) ja matkattiin perille.
Suositellaan kyllä hyppäämään paikallisbussiin ja matkaamaan tuolle ostoskeskukselle, jos haluaa shoppailla rauhallisemmissa merkeissä kuin keskustassa. Liikkeitä löytyi paljon ja isompia kuin Maremagnumissa satamassa. Hassua oli, että Tokmanni-tyyliseen markettiin ei saant mennä muiden kauppojen avonaisten kassien kanssa. Kaupan edessä oli turvamies, jolla oli pussinsulkijalaite, ei se tosin kovin pitävästi sulkenut... Keskuksen takapihalta löytyy sitten ruokapaikkoja moneen makuun. Itse päädyimme italialaiseen syömään salaatin ja pitsan.
Ostosten kera lähdettiin iltapäivän lopulla suuntaamaan kotia kohti. Samat bussit vaan toistepäin tällä matkalla. Plaza Espanyalle päästyämme menimme pysäkille odottamaan D20-bussia. Hetken odoteltuamme ooppiumilta tuoksuva mummolauma (n.30hlö) pyrähti eteemme ja bussin saapuessa täytti sen ääriä myöten. Eipä siinä pienellä ihmisellä ollut enää paljoa tehtävissä. Jäätiin siis odottamaan seuraavaa, joka nähtävästi saapuisi 25 min päästä. Aikamme siinä istuskeltuamme ja bussin ollessa jo hieman myöhässä tajusimme tuijotelleemme metropysäkin merkkiä koko puolituntisen. Kyseisellä punaisella linjalla pääsisimme Arc de Triomfin kulmalle noin kilometrin päähän kotoa. Vähän nauratti kyllä. Lopulta päädyttiin metroon, sillä seuraavakin bussi oli täynnä..
Sunnuntaina lähdettiinki sit vähän merta edemmäs kalaan: Barcelonan ulkopuolella sijaistevaan La Roca Village outlet-kylään. Hypättiin taas heti aamusta D20-bussiin ja suunnattiin Plaza Espanyalle. Siitä käppäiltiin Barcelona Santsin juna-asemalle ja ostettiin junaliput Granollersin keskustaan (3,40e). Liput saatiin näppärästi automaatista, mutta sitten tulikin pulma... Mistähän juna mahtaa lähteä?! Aikaa junan lähtöön oli 5 minuuttia ja asema ei oo mikään kauheen pieni. Muutamalta henkilöltä saatiin kysyä "Granollers centrum?" ennen kuin juna löytyi. Viimeisenä varmistettiin junassa istuvalta naiselta, että varmasti ollaan oikeassa junassa. Tämä nainen jäi meitä aikaisemmin pois, mutta neuvoi kuitenkin meitä ennen lähtöään kuinka monen pysäkin päässä meidän pitää jäädä (espanjaksi, mutta ymmärrettiin!) Tuli hyvä mieli :)
 |
| Granollersin keskustan juna-asemalta |
Junassa hauska eroavaisuus Suomeen oli kaikenmaailman kerjäläiset. Jaettiin lappuja missä todennäköisesti luki joku tarina köyhästä perheestä ja siitä kun on rahat loppu. Herra jakoi laput, odotti hetken ja sitten keräsi rahaa. Paluumatkalla saimme klarinettiesityksen, ja taas kerättiin rahaa.
Päästyämme Granollersin keskustaan hyppäsimme taksiin. Matkaa asemalta La Roca Villageen asemalta on n. 10 kilometriä ja matka maksoi vajaa 20e. Barcelonan keskustasta olisi ilmeisesti saanut meno-paluu lippuja bussiin suoraan outlet kylään, mutta varsinkin isommalla porukalla juna+taksi yhdistelmä tulee halvemmaksi. Bussilippujen hinnat taisivat olla n. 20e luokkaa. Ja saihan junalla matkustaessa taas yhden kokemuksen lisää.
Sitten oltiin perillä! Ei oikeen kukaan oltu odotettu suuria outlet-kylältä. Alueelta löytyy satoja merkkejä, mutta suurin osa oli meille tuntemattomia. Kylästä löytyi myös monta ravintolaa ja kahvilaa. Merkkiliikkeitä oli esimerkiksi Burberry, Armani, Michael Kors, Gant, Ralph Lauren jne, mutta nää ei ollu ihan meille eikä meidän lompakoille tarkoitettuja liikkeitä. Eniten odotettiin Nikea, Vansia ja aurinkolasikauppoja. Ja niissä suurimmat tuhot aiheutettiinkin! Laura pyöri Vansin liikkeessä hymy korvissa ja sovitteli kenkiä ja Essikin löysi ekat Vansinsa. Nikestä löytyi parit lenkkarit, jumppahousut, shortsit ja tuliaisia hyvään hintaan. Mirannakin heltyi ja vaihtoi viiden euron aurinkolasit Ray Banin laseihin. Aurinkolasikaupat ja Vans löytyi outlet-kylästä, mutta Niken myymälä oli erikseen kylän ulkopuolella.
Naistenpäivän kunniaksi päätimme vielä illala lähteä syömään hampparit erääseen suositeltuun ravintolaan. Ohjeet perille pääsyyn katsottiin paristakin kartasta ja reitti kirjattiin tarkoin ylös. Luottavaisin mielin lähdettiin ohjeiden kera liikkeelle. Mutta kuinkas sitten kävikään? Joku oli poistanut kyseisen kadun Barcelonan kaupungista! Ihan varmasti. Katua ei vain löytynyt mistään. Laajennettiin etsintöjä, mutta kun ei, niin ei. Kysymmepä vaan että miksi?? Suunnattiin sitten lähemmäs kotia Little Italy -ravintolaan (Carrer del Rec 30) pastan ja livemusiikin pariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti