BRAVO BRAVO BRAVISSIMO !

Nonii terkkuja täältä sairastuvalta. Mitäpä olisikaan ulkomaanreissu saatika päiväkotielämä ilman vanhaa kunnon oksutautia.. Elikkäs kaks päivää ehittiin olla töissä ennen kun Essi sairastu ja nyt neljäntenä päivänä ollaan kaikki enemmän tai vähemmän kipeinä. Onneks Essin tauti alkaa jo helpottaa, vessoja kun löytyy vain tuo yksi..käytössä on myös varalta siivoustarkoituksessa ollut ämpäri.

Mietitään tässä, että mitäs tehdään, kun harkkapaikka pyytää lääkäriltä lappua, jossa ois diagnoosi ja tarvittavat sairaslomapäivät. Kävellen me ei pystytä lähtee mihinkään, kun tässä asunnossa liikkuminenkin on jo melkoinen koetus. Toinen vaihtoehto on julkiset, mut ei tiedetä miten hyvällä ne kattoo oksupussin kanssa matkaavia.. Lisäksi saatiin kuulla, et lääkäristä on tosi vaikee saada semmosta lappua, mut voidaan kuulemma ainakin yrittää. Että katsotaan mitä tästäkin nyt tulee.

"Minua oksettaa. Vaiva alkoi eilen." Kuvassa myös paikallinen resepti.

Nyt on tutustuttu paikalliseen terveydenhuoltojärjestelmään. Käveltiin ehkä elämämme pisin kilometri terveysasemalle, Lauralla kaiken varalta mukavasti laventelilta tuoksuva roskapussi kourassa (ei onneks tarvittu).. Paikka oli ihan tässä meijän lähellä noin kilometrin päässä. Oltiin vähän ulalla kun mentiin sisään, mutta sitten eräs paikallaolija tokaisi meille 'number', otettiin siis vuoronumero. Jono eteni nopeasti ja päästiin ekan tädin luo. Mutta tämäpä ei puhunutkaan lainkaan englantia. Onneksi paikalle saatiin pian toinen työntekijä, jonka kanssa kommunikointi sujui jotenkuten. Passeista ja sairasvakuutuskorteista otettiin kopiot ja parhaimmillaan neljä ihmistä ihmetteli meidän tietoja tietokoneen näytöltä :D 

Aikamme siinä odotettuamme Essi sai paperit käteen ja lähti odottamaan lääkärille pääsyä. Lopulta oltiin kaikki odottamassa lääkäriä, jolle täti vei meidän paperit. Mentiin kaikki kolme kerralla sisään ja onneksi siellä oli lääkärin lisäksi toinenkin työntekijä, ja tämä käänsi meille lääkärin puheet. Ilmeisesti meillä on jonkinmoinen vatsatauti, mitä epäiltiin itekkin. Yllätyttiin kyl siitä, että kaikkien vatsat palpoitiin perusteellisesti. Oli kiva huomata kuinka perusteellisesti meitä haasteteltiin oireista sun muista. Suomessa olis varmaan vaan sanottu, että lepää pari päivää ja juo paljon. Ja isketty saikkulappu kouraan. Terveysasema kuului kunnallisiin palveluihin, eikä täten maksanut mitään apteekista hankittuja lääkkeitä lukuunottamatta.

Kotimatkalla poikettiin apteekissa hakemassa lääkkeet. Pillereiden pitäis auttaa ruokaa ja juomaa pysymään sisällä ja veteen sekoitettavassa jauheessa on sitten tarvittavia mineraaleja, sokeria ja suolaa. Kyl me vielä terveiden kirjoihin päästään!

Nyt koomaillaan täällä kämpillä, ja koetetaan illalla saada jotain syötyä.

Litku maistuu todella laimealle fantalle, ripauksella suolaa. Mmm!

Saatiin myös tarkka ruokavalio-ohje seuraaville päiville :D

T. Essi, Laura ja Miranna. Elämä voittaa.